Yöllä sataa. Ja yövahti valvoo.
Katselen, kuuntelen ja tunnen kuinka sadepisarat matkaavat ilman halki.
Metsä havisee ja sen voi melkein kuulla huokaavan.
Pihalampun valokeila paljastaa ilman sadat ja tuhannet helmet, jotka tippuvat taivaasta.
Kesäyön sadepisara on kuin helmi, kirkkain jota olen nähnyt. Nyt niitä on ilma valtoimenaan.
Taivaasta, Jumalan henkäyksestä ja Sanasta, on myös jokainen leiriläinen, isonen, ohjaaja, työntekijä, vanhempi, sisar, isovanhempi ja jokainen lähimmäinen saanut alkunsa. Taivaassa punotut helmiäiset, minä-helmet.
Katselen, kuuntelen ja tunnen kuinka sadepisarat matkaavat ilman halki.
Metsä havisee ja sen voi melkein kuulla huokaavan.
Pihalampun valokeila paljastaa ilman sadat ja tuhannet helmet, jotka tippuvat taivaasta.
Kesäyön sadepisara on kuin helmi, kirkkain jota olen nähnyt. Nyt niitä on ilma valtoimenaan.
Taivaasta, Jumalan henkäyksestä ja Sanasta, on myös jokainen leiriläinen, isonen, ohjaaja, työntekijä, vanhempi, sisar, isovanhempi ja jokainen lähimmäinen saanut alkunsa. Taivaassa punotut helmiäiset, minä-helmet.
”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.” (Psalmista 139)
Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.” (Psalmista 139)
Putoamme kuohkeaan, multaisaan maahan. Saamme elää. Saamme kasvaa.
Rukous antaa kasvun. Risti antaa elämän. Kaste antaa virvoittavan veden, pisaran taivaasta.
Helmi ja sadepisara. Yöllä niitä ei aina erota toistaan.
Rukous antaa kasvun. Risti antaa elämän. Kaste antaa virvoittavan veden, pisaran taivaasta.
Helmi ja sadepisara. Yöllä niitä ei aina erota toistaan.
-----------------------------------------------------------------
Päivän jännä oli uusi paikka, Huikon kartanon. Sen pihamaat, lato, sinivilla ja vaaleanpunaiseksi kalkitut kartanon seinät. Jännyyttä oli myös nihkeä ilma, jonka raukaisi lämmin mutta virkistävä päiväsade.
Päivän erikoisjännä oli luonnollisesti uudet ihmiset. Uudet kasvot, uudet hymyt, uudet uteliaat silmäparit. Erityinen ja ainutlaatuinen. Sepä hyvä sanapari. Sopii mainiosti minä-helmen kuvaajiksi. Erityisjännä joukko ainutlaatuisia nuoria ainutlaatuisine persoonineen. Hieno kokoelma helmiä. Oliskohan niistä leirin kuluessa helminauhaksi…? J
Päivän jännä oli uusi paikka, Huikon kartanon. Sen pihamaat, lato, sinivilla ja vaaleanpunaiseksi kalkitut kartanon seinät. Jännyyttä oli myös nihkeä ilma, jonka raukaisi lämmin mutta virkistävä päiväsade.
Päivän erikoisjännä oli luonnollisesti uudet ihmiset. Uudet kasvot, uudet hymyt, uudet uteliaat silmäparit. Erityinen ja ainutlaatuinen. Sepä hyvä sanapari. Sopii mainiosti minä-helmen kuvaajiksi. Erityisjännä joukko ainutlaatuisia nuoria ainutlaatuisine persoonineen. Hieno kokoelma helmiä. Oliskohan niistä leirin kuluessa helminauhaksi…? J
 |
| Kaavakuvasta todellisuuteen |
 |
| Rukoushelmet |
Bloggailuterveisin Ville, yövahti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti